Tervetuloa apteekin verkkopalveluun

Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, verkkokauppa/tuotteiden verkkotilausmahdollisuus
Palvelukielet: Englanti, ruotsi, suomi
Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö, savuttomuus yhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Kotkan Uusi apteekki
Keskuskatu 8
48100 Kotka

Aukioloajat
ma-pe 8.30-20, la 8.30-16, su 12-16

Aukioloajat kesällä
samat

Puhelin
(05) 210 5770

Sähköposti
uusiapteekki.kotka@apteekit.net

Kotisivut
www.kotkanuusiapteekki.fi/


eAPTEEKKI – Suomen Apteekkariliittoon kuuluvien apteekkien verkkopalvelut
www.eapteekki.fi

Terveydeksi-lehden uutisia

Sydänriskit kasvavat jo ennen varsinaista diabetesta

16.2.2017 – Diabetes on tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, mutta sairastumisvaara saattaa suurentua jo ennen kuin diabeteksen kriteerit täyttyvät. Lue koko artikkeli

16.2.2017

 Tämä havaitaan niin sanottua esidiabetesta potevilla, eli henkilöillä, joiden glukoosiaineenvaihdunta on lievästi häiriintynyt.

British Medical Journalissa julkaistut tulokset perustuvat 53 tutkimuksen meta-analyysiin ja niiden perusteella esidiabetesta potevat ovat tavallista alttiimpia sairastumaan sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Myös heidän riskinsä menehtyä vajaan kymmenen vuoden seurantojen aikana oli suurempi kuin osallistujien, joiden glukoosiaineenvaihdunta oli normaalia. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä yli 1,6 miljoonaa miestä ja naista.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja ja viittaavat sydänriskien suurentuvan jo suhteellisen alhaisilla glukoositasoilla. Riskit suurenivat jo, kun paastoglukoosi oli 5,6 mmol/l. Diabetesdiagnoosin saa, kun paastoglukoosi ylittää 7,0 mmol/l.

Suomalaismiehistä 16 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairastaa aikuistyypin diabetesta, mutta suurin piirtein yhtä monella on esidiabetes. Ilman elämäntapamuutoksia ja hoitoa esidiabetes etenee usein varsinaiseksi diabetekseksi.

UUTISPALVELU DUODECIM

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Optimistinainen elää pitempään

14.2.2017 – Positiivinen elämänasenne voi tuoreen tutkimuksen mukaan pidentää naisen elinikää. Havainto vahvistaa tutkimusnäyttöä optimismin lukuisista terveyshyödyistä. Lue koko artikkeli

14.2.2017

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa optimismin yhteyksiä kuolleisuuteen tarkasteltiin seuraamalla 70 000 naista vuosina 2006–2012. Naisten elämänasennetta ja terveyttä oli selvitetty jo vuonna 2004.

Positiivisen ja optimistisen elämäntavan omaksuneiden riski menehtyä seurannan aikana oli tulosten perusteella noin kolmanneksen pienempi kuin naisten, jotka olivat vähiten optimistisia. Yhteys havaittiin riippumatta naisten sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta, mutta se heikkeni selvästi, kun analyysiin otettiin mukaan elämäntavat ja terveyskäyttäytyminen.

Tulokset osoittavat optimistien todennäköisesti elävän muita pitempään, ja luultavimmin tämä johtuu elintavoista. Tulevaisuutensa valoisana näkevät pitävät itsestään huolta paremmin kuin synkemmin elämään suhtautuvat, tuloksista voi päätellä. Elämänasenteet ja mieliala voivat myös vaikuttaa siihen, miten hyvin potilas noudattaa lääkityksiään tai hakeutuu hoitoon uusien oireiden vuoksi.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

900 askelta päivässä pitää vanhuksen kunnossa sairaalassa

9.2.2017 – Sairaalahoito voi iäkkäillä potilailla johtaa kunnon heikkenemiseen, mutta siltä voi mahdollisesti välttyä, jos potilas saadaan liikkumaan hoidon aikana. Lue koko artikkeli

9.2.2017

Israelilaistutkimuksen perusteella tähän riittää noin 900 askelta päivässä.

Jama Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 177 yli 65-vuotiaan suhteellisen hyväkuntoisen sairaalapotilaan terveystietoihin. Potilaat kantoivat aktiivisuusmittareita kolmena hoitopäivänä. Hieman alle puolet potilaista otti alle 900 askelta päivässä sairaalahoidon aikana.

Vähän kävelevistä potilaista 55 prosentilla kunto ja toimintakyky heikkenivät selvästi sairaalahoidon aikana. Sen sijaan niin kävi vain 18 prosentille potilaista, jotka kävelivät päivittäin vähintään 900 askelta eli noin 500 metriä.

Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, iäkkäiden potilaiden liikuntakykyä voi käyttää tunnistamaan, ketkä potilaat todennäköisimmin heikkenevät sairaalahoidon aikana. On myös mahdollista, että monen kunto pysyisi parempana, jos heitä kannustettaisiin mahdollisuuksien mukaan liikkumaan ja kävelemään sairaalassa.

UUTISPALVELU DUODECIM

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille